Sodan sytyttyä työskentelin apulaisena sairaalassa, jota kautta tapasin mieheni Paavon, joka oli maanviljelijä.
Niin, se oli Paavon veli, joka esitteli meidät. Hän oli sairaalassa potilaana, koska oli haavoittunut sodassa.
Kun olimme asuneet yhdessä 30 vuotta, Paavo luopui karjastamme ja minä ryhdyin kokopäiväiseksi taiteilijaksi.